Tyttömekko

Sain myöhästyneen äitienpäivä- ja synttärilahjan. Aivan upea Mekkotehtaan kirja tyttömekoista. Heti piti kokeilla yksi mekkomalli, hiukan sovetaen. Ja tämmöinen siitä sitten tuli.

Tosin taitaa olla vielä hiukka iso käyttäjälleen. :(

Loput viime vuoden kesälomapäivät tuli käytettyä juhannusviikolla. Kivat kelit, lukuunottamatta niitä hyttysparvia, takasivat rennon lomarupeaman. Pikkutytön kanssa vietimme päivät, kun äitinsä pakersi töissä ja isänsä kaikenmaailman peltohommissa.
Naapurissa oli uusia eläimiä, joita kävimme ihmettelemässä.

Juhannuspäivänä oli jo tekemisen puutetta ja onneksi lanka (pinkkiä!) ja koukku löytyivät, joten kokeilin tehdä pikkutytölle hattua, vähän soveltaen sitäkin. Ja kun se sitten joku päivä valmistui ja postin kautta löytyi perille, niin sehän olisi kuulemma mahtunut äidillekin. Taas mittavirhe? :(

Ilmoittauduin keväällä ratsastuskouluun, jonka piti olla viitenä maanantaina touko-kesäkuussa. Edelleenkin koulu on kesken, kun... ensinnäkin vatsatauti vei voimat muutamaksi viikoksi ja kun sitten tallille viime maanantaina pääsin, niin satoi kaatamalla ja sehän ei todellakaan ole kivaa! No, ensi maanantaina saan kuitenkin vielä jatkaa...

Tässä yhdestä uljaasta ja reippaasta ratsustani pikainen otos.

Varusteita tuli hankittua, joten toivon harrastuksen jatkuvan jossain muodossa. Housut ostin uutena kaupasta, kengät ja kypärän käytettynä.

Tänä vuonna on saanut ja saa katsoa kunnon jalkapalloa, kiitos EM-kisojen ja Italian. <3 Sunnuntaina on loppuottelu, jossa Italian vastustajana on muiden ennakkosuosikki Espanja. Minun ikisuosikkini on ja tulee aina olemaan ITALIA. FORZA AZZURRI !!!!

Turistimatkalla Tallinnan näyttelyssä

Tallinnassa tuli käytyä elämäni toisen kerran alkukuusta. Läksimme perjantai-iltana bussilla kotomaisemista ja palasimme sunnuntai-iltana - tai oikeammin yönä - kiertoteitten kautta. Bussin takaosasta oli otettu ylimääräisiä penkkejä pois, jotta kaikkien kahdeksan koiruuden häkit mahtuivat. Matkassa oli mukana parin aussin ja dobberin lisäksi yksi sheltti, pumi, belkkari sekä russeli. Niin, ja tietenkin omistajat ja joukko muita turisteja.

Koirat viihtyivät yllättävän hyvin häkeissään matkan ajan tai ehkä kuitenkin laivamatka aiheutti ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Hotellissa saimme kuulla pari kertaa koiran haukuntaa, kun palasimme huoneeseen.

Perjantaina kiertelimme hotellin ympäristössä ja poikkesimme koirien kanssa vähän myös vanhan kaupungin puolellekin.

Sateisessa näyttelyssä kävimme lauantaina. Siitä sinänsä ei paljon mainittavaa jälkipolville jäänyt, Sylville EH ja that´s it!

Loppupäivän ja sunnuntain kiertelimme Tallinnan tuulisia katuja ja kujia, ensin koiruuksien kanssa ja sitten ilman. Aika paljon oli koiransa kotiinjättäneitä turisteja, rapsutuspyynnöistä päätellen. ;) Täytyy sanoa, että Tallinna ON upea ja siisti kaupunki, yllätyin.

Toiset jatkoivat näyttelyitä vielä sunnuntainakin. Heillä kotiinviemisinä oli muutama SERTi ja joukon juniorilla Eestin juniorivoittaja 2012 -titteli ja hieno palkinto. Onnea Rokille ja Kialle!

Jotain pellavaisia, makeita ja märkiä tuliaisia piti tietenkin rahdata kotiinjääneille. Mutta sehän kävi kätevästi, kun oli oma bussi matkassa mukana.

Tällä kertaa mukaan ei sitten tarttunutkaan sitä iki-ihanaa kukkamekkkoa, mitä kaverini niin hypisteli ja ihasteli. Harmi! ;)

Näytillä

Viikot vilahtavat silmissä... Viime kuun vaihteessa olimme Lahden KV-näyttelyssä. Tanskalainen tuomari ei erityisemmin tykännyt meidän koiruuksista. Toinen oli liian lihava, toinen taas liian laiha. No, nämähän oli kyllä tiedossa, mutta optimisti kun olen, niin kuvittelin tammikuussa ilmoittaessani koiria, että kyllä ne Sylvin kilot karisee ja Sennakin saa vähän lihaksia luiden päälle. ;) Molemmat saivat laatuarvostelussa EH:n ja Senna jopa sijoittui luokassaan kolmanneksi (ei tainnut enempää koiria olla).

Tässä välissä kävimme match showssa kisaamassa. Sylvi sai punaisen, ei muuta mainittavanpaa. Senna oli sinisten toinen, pallo ja puruluu palkintoina. Nämä ovat ennen kaikkea minulle itselleni hyvää harjoitusta oikeisiin näyttelyihin. Ja onhan siellä usein paremmat palkinnotkin.

Äitienpäivä vietettiinkin sitten Tampereella KV-näyttelyssä. Tämä olikin aika mielenkiintoinen... siis aussi tuomarin näkemykset olivat aika mielenkiintoiset. Koiria kaikkiaan 41 ja vain yhdeksän sai ERI:n. No, meidän koiriahan se ei tietenkään koskenut, kun molemmat saivat jälleen kerran EH:n ja vielä sijoittuivat kolmansiksi luokassaan. Sennan luokassa ei tosin taaskaan ollut kuin kolme koiraa. Sylvi sitä vastoin oli 10:stä se kolmas!

Sain iltapäivällä kotimatkalla puhelun, pikkutyttö lauloi Piippolan vaarin mummille äitienpäivän toivotuksena. Ihana! <3

Hain viikolla Sylvillekin passin, jos vaikka ihan ulkomaille suunnistaisi kesän korvalla. :)

Kevättä rinnoissa

Harmmasta matosta piti tulla tämmöinen kaikkine hövellyksineen ja vessaan.

Mutta tämmöinen siitä sitten loppujen lopuksi tuli, eikä siis vessaan vaan makuuhuoneeseen. ;)

Hurahtanut virkkaukseen

Melkein meinas kokonaan unohtua vuoden ensimmäinen koiranäyttely. Kuukauden vaihteessa oli Aussien Club Show, johon molemmat koiruudet olin ilmoittanut. Näyttelystä ei sen kummemmin tullut mainetta eikä kunniaa, mutta pääasia, että koirat ja onneton emäntä saivat harjoitusta. Sylvi oli aika paksussa kunnossa, mutta sijoittui silti luokassaan toiseksi. Senna oli oman luokkansa viides.

Senna poseeraa = kerjää

Viikon varrella innostuin taas virkkailemaan ja taisi mennä vähän jo överiksi. Kauhia vimma saada valmiiksi, kun ei edes malttaisi mennä illalla nukkumaan.

Vihreä kori meni tuparilahjaksi Hilun ja Penan "eläkekotiin". Löysi heti paikkansa eteisen pöydältä.

Harmaan ison Marketta-pitsimaton on tarkoitus valmistua ihan vaan OMAAN käyttöön.

Harmaa lanka loppui - tietenkin - kesken ja sitähän täytyi sitten hakea lisää. Samalla ostin lankaa Hoon luonnonvalkoiseen WC-mattoon. Malli kehittyi ihan omassa päässä sitä mukaa, kun työ edistyi.

Ja tässä sitten valmiina:

Jatketaan harmaan maton tekoa...

Pääsiäisen aikaan

Pitkäperjantai on kyllä nimensä mukainen. Kun ilta vihdoin koitti, kävin kaupungilla katsomassa Kärsimysnäytelmän, joka taas monen vuoden tauon jälkeen oli otettu pääsiäisen ohjelmaan. Aika vaikuttava oli tälläkin kertaa.

Lauantaina odottelimme pikkutyttöä yökylään, mutta suunnitelmat muuttuivat sen verran, että mummi läksi sunnuntaiaamuna koiruuksien kera pikkutytön luo yökylään. Ja hauskaahan meillä olikin. Päivällä pikkutyttö halusi näyttää päiväkotinsa ja tulevan koulun(?) pihalla kävimme katsomassa aika ankeita leikkipaikkoja. ;)

Vein mennessäni viikolla virkkaamani vessanmaton, jota tosin vähän jouduin fixaamaan (onneksi otin koukun mukaan!).

Seuraava aamu oli tosi hieno ja aurinkoinen sää houkutteli oikein ulkoilemaan. Kiersimme pikkutytön ja äitinsä kanssa pihan viereisen pellon ja tuntihan siinä vierähti (aika iso pelto!). Hankikanto oli parhaimmillaan. Pikkutytölle maistui lumi ja välillä täytyi tehdä - ehkä tämän talven viimeiset - enkelit. Koirille, etenkin Sylville, täytyi heitellä frisbeetä koko ajan. Pikkukoira seurasi muita luonnonääniä tapansa mukaan.

Koirat saivat olla ulkona koko päivän ja sen kyllä huomasi, kun kotiin palasimme, unta kaaliin heti ruoan jälkeen.

Ja vaikka aurinko porottikin koko päivän, tätä blokkausta aloittaessani oli valtava lumimyräkkä ja nyt taas se aurinko paistaa taivaan täydeltä!

Taimitarhassa

Pikkuinen kiire tuli verhokapan ja tablettien kanssa, kun huomenna pitäisi olla jo verho viritetty ja liinat pöydässä. J:lla Tupperit ja Me&I-kutsut samana päivänä, samoilla vierailla, aika kätevää!

Tulihan ne sitten kuitenkin aika nopsaa, kun toimeen ryhtyy. Se ryhtyminenhän siinä se kaikkein vaikein tehtävä onkin. ;)

Ja samat toiselta puolelta:

Viimeviikonloppuna pikkutyttö halusi koristella koiran, kun koiruus ei suostunut remminpäähän.